Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta

Julkaistu 13.6.2018

Pääministeri Sipilän hallitus teki vuonna 2017 päätöksen nuorten syrjäytymistä vähentävien toimenpiteiden käynnistämisestä. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2018 strategiseksi tavoitteeksi asetettiin ammattillisen kuntoutuksen kehittäminen. Päätökseen sisältyi Kelan ammatillisen kuntoutuksen kriteerien muuttaminen siten, että ne nuoret, joilla on olennainen toimintakyvyn heikentyminen pääsevät ammatillisen kuntoutukseen aikaisempaa joustavammin. Kela käynnisti päätöksen pohjalta NEET-nuorten kuntoutusta kehittävän projektin, jonka tavoitteena on mm. määritellä nuorille suunnatun ammatillisen kuntoutuksen palvelut ja myöntämiskriteerit sekä arvioida, miten palveluihin hakeutumisen kynnystä voidaan madaltaa. Samanaikaisesti käynnistyi muutokseen tarvittavan lakiuudistuksen valmistelu.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi Akavalta ja akavalaisilta liitoilta kommentteja lakiluonnokseen kesäkuun alussa. Toimintaterapeuttiliitto lausui yhteistyössä Kuntoutusalan Asiantuntijoiden kanssa seuraava:

Yleiskommentit

Lakiluonnoksessa esitetään kuntoutuksen myöntämisedellytyksien lieventämistä nuorten osalta siten, että sairaus/vika/vamma -edellytys poistuu. Kuntoutusalan Asiantuntijat pitää tätä kehityssuuntaa, jossa kuntoutusinterventio ei edellytä diagnoosia, positiivisena. Muutos on Kuntoutuskomitean esityksen mukainen ja edistää kuntoutuspalveluiden oikea-aikaista kohdentumista, ennaltaehkäisee vaikeuksien pitkittymistä ja monimutkaistumista sekä ko- rostaa kuntoutujan omaa motivaatiota ja kiinnostusta, jotka ovat nuoren kuntoutumisprosessin kannalta olennaisia.

Kannatettavaa lakiluonnoksessa on palveluiden hakeutumisen vaihtoehtoiset keinot, jotka huomioivat hakijoiden erilaiset toimintakyvyn ongelmat sekä se, että kuntoutuksen vaikutuksia tarkastellaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteiden kautta. Myös olennaisesti heikentynyt toimintakyky määritellään selkeästi.

Kehittämisehdotukset

Lakiluonnoksesta ei käy ilmi, miksi palveluiksi on määritelty pääasiallisesti Kelan hankkeiden kautta tuotteiksi määritellyt kuntoutuskokonaisuudet. Epäselväksi jää, mikä on peruste sille, ettei palveluina tarjota esim. toiminta- tai fysioterapiaa? Erityisesti juuri esityksen kohderyh- mänä olevat nuoret tarvitsevat yksilöllisiä ja monipuolisia palveluratkaisuja. He ovat elämässään jo tippuneet ryhmille suunnattujen palveluiden ulkopuolelle. Lisäksi kyseessä on hyvin heterogeeninen ryhmä, jolle esitetty palveluvalikoima on todennäköisesti liian suppea.

Esitöihin tulee sisällyttää analyysi siitä, miten kohderyhmän henkilöt sijoittuvat kuntoutus- palvelujärjestelmässä ammatillisen kuntoutuksen rajapinnoilla oleviin palveluihin ja miten nämä toisiaan lähellä olevat palvelut sijoittuvat suhteessa toisiinsa. Materiaalista ei käy ilmi, miten ammatillinen kuntoutus sijoittuu olemassa olevaan, jo valmiiksi pirstaleiseen kuntou- tuspalvelujärjestelmään.

Taustatöiden painopiste on sosiaalisen kuntoutuksen rajapinnan kuvaamisella. Terveydenhuollon ammattien ydinosaamisen tunnistaminen ja terveydenhuollon palveluiden kuten, myös Kelan muiden kuntoutuspalveluiden rajapinnan kuvaaminen, jää löyhäksi. Lisäksi epäselväksi jää se, miten ammatillinen kuntoutus sijoittuu muihin NEET-nuorille suunnattuihin palveluihin esimerkiksi opetustoimessa ja työllistämistä edistävissä palveluissa.

Lakiluonnoksen lähtökohta on nuorten toimintakyvyn ongelmat ja haasteet. Niiden lisäksi lähtökohdaksi tulee ottaa nuorten vahvuuksien tunnistaminen. Ongelmiin keskittyminen ei motivoi muutokseen ja se kuvaa järjestelmän asennoitumista kohderyhmänä oleviin nuoriin.

Lakiluonnoksessa puhutaan monialaisuudesta mutta sen määritelmä puuttuu. Lähtökohtaisesti kuntoutus on aina moniammatillista ja useista toimenpiteistä muodostuva yksilöllinen kokonaisuus, mikä käy ilmi mm. esityksessä viitatun NUOTTI-kuntoutuksen palvelukuvauksesta.

Lakiluonnoksesta ei käy ilmi kuka tai mikä taho tekee kuntoutussuunnitelman ja kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuusarvion. Suosittelemme prosessikaavion tekemistä lakiluonnoksen taustatöihin, jotta toimintamallista voi saada kokonaiskuvan ja vastuutahot ovat selkeästi nimetyt. Kuntoutussuunnitelma tulee määritellä monialaisesti tehtäväksi.

Epäselväksi lakiluonnoksessa jää myös se, mitä tälle kuntoutusmuodolle tapahtuu maakuntauudistuksen myötä. Siirtyykö palvelu vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kaltaisesti maakuntiin?

Kristina Holmberg
puheenjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
kristina.holmberg@toimintaterapeuttiliitto.fi
040 759 5588