Työterveyshuollon lainsäädännön on oltava tasapuolinen kaikille terveydenhuollon ammattihenkilöille

Työterveyshuoltolaki (1383/2001) on ristiriidassa terveydenhuollon ammattihenkilölain (1994/559) kanssa. Vain osa laillistetuista ammattihenkilöistä on ilman perusteltua syytä oikeutettu toimimaan työterveyshuollossa.

Julkaistu 3.4.2018

Työterveyshuoltolain ja hyvää työterveyshuoltoa koskevan asetuksen (708/2013) periaatteena tulee olla laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden tasavertainen kohtelu, jossa työterveyshuollon kuntoutuspalvelut määräytyvät asiakkaan työkyvyn mukaan.

Asiakkaan työkykylähtöinen työterveyshuolto vaatii aidosti moniammatillisen henkilöstön. Tämä korostuu hyvää työterveyshuoltokäytäntöä koskevassa asetuksessa. Moniammatillisuus sekä työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyökäytänteiden kehittäminen ovat tavoitteina myös Valtioneuvoston Työterveys 2025 – yhteistyöllä toimintakykyä ja terveyttä –periaatepäätöksessä. Julkaisun mukaan työterveyshuolto etsiikin aktiivisesti vaikuttavia yhteistyömuotoja kuntoutuksen kanssa, kuntoutusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä.

Näiden tavoitteiden toteutumiseksi on, kuten Kuntoutuksen uudistamiskomitea raportissaan esittää, muutostarve työterveyshuoltolain 3§ 1 momentin kohtiin 4. ja 5. luokiteltujen ammattiryhmien osalta arvioitava uudestaan. Kuntoutusalan asiantuntijoiden osalta nykyiselle ammattihenkilö-asiantuntija -jaottelulle sekä lainsäädännön tasolla työterveyshuollossa toimivien ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden ulkopuolelle jätettävien ammattiryhmien määrittelylle ei ole olemassa tieteellisesti tutkittuun tietoon pohjautuvaa perustaa. Luokittelu tulee näin ollen purkaa tai muulla tavoin perusteellisesti uudistaa.

Toimintaterapeutin asema on selkeytettävä lainsäädäntötasolla

Toimintaterapeutit tulee lainsäädäntötasolla määritellä muiden terveydenhuollon laillistettujen ammattihenkilöiden kaltaisesti työterveyshuollossa toimivaksi ammattiryhmäksi. Lainsäädännön kehittämistoimenpide tarvitaan, koska oikeuslähteet eivät tällä hetkellä muodosta sellaista johdonmukaista kokonaisuutta, jonka perusteella esimerkiksi työterveyspalveluita tuottava yritys tai palveluita hankkiva työnantaja voisi varmuudella päätellä toimintaterapeuttien aseman työterveyshuollossa tai saada tiedon toimintaterapian korvaamisesta työnantajalle sairausvakuutuslain (1224/2004) perusteella.

Kristina Holmberg
puheenjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry

040 759 5588

Kannanotto PDF-muodossa.

1 Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) nykytilaa ja uudistamistarpeita koskeva selvitys. Raportteja ja muistioita 2/2018. Sosiaali- ja terveysministeriö.

2 Valtioneuvoston periaatepäätös: Työterveys 2025 – yhteistyöllä toimintakykyä ja terveyttä. Julkaisuja 2017:1. Sosiaali- ja terveysministeriö.

3 Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Raportteja ja muistioita 2017:41. Sosiaali- ja terveysministeriö.

Ajankohtaista

Toimintaterapeutti Anne Kanto-Ronkanen ministeriön erityisasiantuntijaksi →

Toimintaterapeutti, TtM Anne Kanto-Ronkanen on valittu Sosiaali- ja terveysministeriöön erityisasiantuntijaksi 7.1.2019 alkaen. Perus- ja perhepalveluministeri Annika Saarikko vahvisti valinnan marraskuun alussa. Tehtävään kuuluu toimia asiantuntijana kuntoutukseen liittyvissä asioissa.

Toimintaterapian väitöskirja: Maahanmuuttajataustalla on luultua vähäisempi yhteys kokemukseen terveydestä →

Suomalaiset ikääntyneet erottuivat Ruotsissa jääräpäisyydellään.

Kelan hallituksen tulee käsitellä terapialiittojen esitys vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ongelmien korjaamiseksi →

Akavalaiset kuntoutusalan liitot ja Kuntoutusyrittäjät: Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen täydentävä, uusi hankinta ei korjaa jo toteutuneessa hankinnassa tapahtunutta virhettä.

Kaikki tiedotteet →