Toimintaterapian väitöskirja: Maahanmuuttajataustalla on luultua vähäisempi yhteys kokemukseen terveydestä

Suomalaiset ikääntyneet erottuivat Ruotsissa jääräpäisyydellään.

Julkaistu 15.11.2018

Göteborgin yliopistossa tehty toimintaterapian väitöskirja kuvaa Ruotsissa asuvien maahanmuuttajataustaisten ikääntyneiden kokemuksia terveydestä. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 131 yli 70-vuotiasta kotona asuvaa suomalaista ja bosnia-hertsegovinalaista. Tulosten perusteella maahanmuuttajataustaisten ikääntyneiden kokemus terveydestä perustuu etenkin omiin toimintamahdollisuuksiin sekä suhteisiin omaan kotimaahan.

Göteborgin yliopisto aloitti muutama vuosi sitten tutkimusprojektin, jossa selvitettiin miten ikääntyvien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden terveyttä voidaan tukea arkielämässä. Suomalaiset ja bosnia-hertsegovinalaiset ovat Ruotsin suurimmat maahanmuuttajaryhmät ikääntyvän väestön keskuudessa. Yli 80-vuotiaista Ruotsissa asuvista noin 15 prosenttia on suomalaisia, joista moni on muuttanut Ruotsiin 50–60-luvulla suuren maastamuuton aikaan.

“Eräät vanhemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että ikääntyneiden maahanmuuttajien terveys olisi heikompi kuin kantaväestön. Ruotsissa halutaan selvittää, miten maahanmuuttajia voi tukea heidän ikääntyessään”, kertoo tuoreen väitöskirjan laatinut lääketieteen tohtori, toimintaterapeutti Annikki Arola.

Arolan väitöskirjan mukaan maahanmuuttajataustaisten ikääntyvien kokemus terveydestä liittyy vahvimmin heidän mahdollisuuksiinsa käyttää omia taitojaan päivittäisessä arjessa. Vahva merkitys oli myös sillä, millaiset suhteet omaan kotimaahan olivat.

“Suhteet kotimaahan ja mahdollisuudet käydä siellä olivat tutkimuksessa mukana olleille ikääntyneille todella tärkeät terveyden kokemisen kannalta. Tämä tuli esiin sekä suomalaisilla että bosnia-hertsegovinalaisilla”, kertoo Arola. “Tämä liittyy vahvasti omien juurien kaipuuseen, sukulaissuhteisiin ja oman identiteetin vahvistamiseen sekä itsensä ilmaisuun omalla äidinkielellään.”

Oman äidinkielen merkityksen lisäksi Ikääntyneet pelkäävät, että muistisairauden myötä ei pysty enää kommunikoimaan ruotsiksi. “Nämä ovat todella merkittäviä kysymyksiä ikääntyneille: mitä jos joudun hoito-osastolle ja henkilökunta ei ymmärrä kuka minä olen. Jos minua ei ymmärretä omalla äidinkielelläni, häviänkö persoonana?” kertoo Arola.

Suomalaiset ikääntyvät erottuvat Ruotsissa jääräpäisyydellään

Tutkimuksessa toteutettujen terveydenhuollon ammattilaisten haastatteluissa nousi esiin erityisesti suomalaisia ikääntyviä yhdistävä piirre: he haluavat pärjätä itse.

“Nimenomaan suomalaisiin liittyi tietynlainen jääräpäisyys”, naurahtaa Arola. “Ruotsissa saattaa välillä aiheuttaa jopa hieman konflikteja, kun suomalainen ikääntynyt ei halua ottaa vastaan terveydenhuollon tarjoamaa apua. Vastaus on ennemminkin kiitos infosta, mutta minä kyllä pärjään.”

Merkityksellinen arki vaikuttaa enemmän kuin maahanmuuttajatausta

Aiemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että maahanmuuttajataustaisten ikääntyneiden terveys olisi heikompi kuin kantaväestöllä. Arolan mukaan syy tähän on saattanut olla ennemmin ikääntyneiden työhistoriassa kuin maahanmuuttajataustassa: esimerkiksi nyt tutkitusta ryhmästä suuri osa on tehnyt fyysisesti raskasta työtä tehtaissa tai siivoojina.

Toimintakyvyn ja terveyden tukemisessa Arola painottaa henkilön ymmärtämistä persoonana maahanmuuttajataustaan keskittymisen sijaan.

“Tutkimuksen olennainen tulos on, että maahanmuuttajataustalla on vain vähän vaikutusta, jos ikääntynyt on pystynyt rakentamaan itselleen merkityksellisen arjen toisessa maassa. Toimintaterapian persoonakeskeinen lähestymistapa auttaa tunnistamaan, mitkä ovat henkilön vahvuudet, kiinnostuksenkohteet ja toiveet. Ne ovat asioita, jotka tekevät arjesta merkityksellisen. Merkityksellinen toiminta puolestaan johtaa henkilökohtaiseen kokemukseen hyvästä terveydestä”, avaa Arola.

Annikki Arola toteutti väitöskirjansa Göteborgin yliopistoon tohtoriohjelmassa, sillä toimintaterapian yliopistokoulutuksella on Ruotsissa pitkät perinteet. Maisteri- ja tohtoriohjelmia on useissa yliopistoissa ja toimintaterapian väitöskirjoja julkaistaan tasaisesti. Suomessa toimintaterapian maisteriohjelma lakkautettiin vuonna 2009.

Väitöskirja ja abstrakti

Lisätietoja:

Annikki Arola
Koulutusohjelmajohtaja, luennoitsija ja tutkija, Arcada
020 769 9422
annikki.arola@arcada.fi

Kristina Holmberg
Puheenjohtaja, Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
040 759 5588
kristina.holmberg@toimintaterapeuttiliitto.fi

Ajankohtaista

Soteri-rekisterin käyttöönotto on aiheuttanut hankaluuksia toimintaterapeuttiyrittäjille →

Valvontalain myötä käyttöön tulleen Soteri-rekisterin käyttöönotossa on ollut haasteita alkuvuoden ajan. Haasteita ovat aiheuttaneet sekä jatkuvasti kehitetty Soteri-rekisteri että palvelun ruuhkautuminen. Haasteet ovat näkyneet myös TOIn yrittäjäjäsenpalvelussa.

COPM-arviointimenetelmän uudistettu 5. painos on julkaistu →

TOI tuki päivitystyötä ja käännätti uudistetun arviointilomakkeen ja ohjeen suomeksi. Uudistettu arviointimenetelmä on nyt ostettavissa.

Infowebinaari 7.5.2024 | TPTES – yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus →

TOIn ja Suomen Fysioterapeuttien yhteisessä Kuntoutusalan infowebinaarissa 7.5.2024 klo 17-18 käsitellään muun muassa sitä, mitä TPTES sisältää, ketä se sitoo sekä ajankohtaista neuvottelutilannetta.

Kaikki tiedotteet →