Toimintaterapia

Toimintaterapia perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon, näyttöön ja hyviin käytäntöihin.

Toimintaterapia perustuu toiminnantieteeseen

Toiminnantiede (occupational science) tutkii ihmisen toimintaa arjessa. Toimintaterapia ja toiminnantiede ovat kiinnostuneita toimintoihin liittyvistä yksilöllisistä valinnoista ja toiminnan merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille.

Toiminnantiede

Toiminnantieteessä (occupational science) tutkitaan toiminnan mahdollistavia tekijöitä. Se osoittaa, miten jokainen selviytyy omassa arjessaan merkityksellisen toiminnan avulla. Toiminnantiede perustelee toimintaterapian ytimen: yksilön, toiminnan ja ympäristön välisen suhteen ja painottaa yksilön kokemusta omasta merkityksellisyydestään. Lue lisää Journal of Occupational Science -julkaisusta.

Toimintaterapia

Toimintaterapian teoriatausta on moni­tieteellinen. Pääosin perusteet ovat toiminnan­tieteessä. Toiminta­terapia toteutuu ihmisen omassa toiminta­ympäristössä, tai sen tiivinä osana. Toimintaa tarkastellaan suhteessa sosiaaliseen, kulttuuriseen tai fyysiseen ympäristöön. Toimintaterapian tavoitteena on mahdollistaa osallisuus yhteiskunnassa tukemalla yksilön muutosta toimijana.

Scandinavian Journal of Occupational Therapy – SJOT

Lisätietoja toimintaterapia-alan tieteellisestä tutkimuksesta voi lukea esimerkiksi pohjoismaisten toimintaterapeuttiliittojen yhdessä julkaisemasta tieteellisestä Scandinavian Journal of Occupational Therapy -julkaisusta. Julkaisu on impact-pisteillä mitattuna yksi maailman laadukkaimmista toimintaterapia-alan tieteellisistä julkaisuista.

Me toimintaterapeutit saatamme ihmisen merkitykselliseen,

Toimintaterapia on ihmislähtöistä. Ihminen on aktiivisen toimijan roolissa, emmekä voi ratkaista haasteita ilman ihmisen omaa motivaatiota ja hänen vahvuuksiensa tunnistamista ja vahvistamista.

Me olemme auttamassa matkalla kohti parempaa arkea ja elämää – matkalla kohti omien tavoitteiden saavuttamista.

toimivaan arkeen

Toimintaterapiaa eivät ohjaa yhteiskunnan normit siitä, mitä merkityksellinen arki on. Jokaisella on oikeus toimintaan ja toimivaan arkeen, ja sen merkityksellisyys kumpuaa ihmisestä itsestään.

– joka on aina enemmän kuin pelkkää pärjäämistä.

Pärjääminen ei riitä meille. Me olemme siellä, missä selviäminen loppuu ja merkityksellinen elämä alkaa. Osattomuudella ja merkityksettömyyden kokemuksella on kuitenkin yhteiskunnallinen hintansa, jota voidaan merkittävästi vähentää toimintaterapian avulla.

Arkikuntoutus ja ikäihmisten toimintaterapia ovat kustannustehokkaita ratkaisuja yhteiskunnalle

Arkikuntoutuksella, kotikuntoutuksella ja ikäihmisten toimintaterapialla voidaan vähentää kotihoidon työmäärää ja kustannuksia.

Arkikuntoutus toimintaterapian mallina →

Arkikuntoutuksella tarkoitetaan ikääntyneen omassa elinpiirissä toteutuvaa, omatoimisuutta tukevaa moniammatillista ja asiakaslähtöistä kotikuntoutusta. Arkikuntoutusjakso on ajallisesti rajattua ja kestää yleensä enintään kolme kuukautta.

Lue lisää →

Arkikuntoutus on kustannustehokasta →

Norjalaisten E. Kjerstadin ja H.K. Tuntlandin Health Economics Review -lehdessä vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan toimintaterapeutin ohjaama arkikuntoutus on kustannustehokkaampaa kuin ikäihmisten tavanomainen hoito kotona.

Lue lisää →

Toimintaterapia lisää ikäihmisten elämänlaatua →

Ikäihmisten peseytymisvaikeudet ja riippuvuus toisista ihmisistä peseytymisessä heikentävät elämänlaatua ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Tutkimustulokset osoittivat, että ikäihmisten peseytymisvaikeuksiin kohdistuva toimintaterapia on kustannustehokasta.

Lue lisää →

Toimintaterapia työkyvyn tukena

Kuntoutuksen uudistamiskomitea ehdottaa raportissaan muutoksia työterveyshuollon sisältöön ja lainsäädäntöön. – Toimintaterapeutin ydinosaaminen tulee uudistuksen yhteydessä tunnistaa ja hyödyntää nykyistä paremmin.

Työkyvyn ja työssä vaadittavien taitojen arviointimenetelmät →

Toimintaterapeutit käyttävät työkyvyn ja työssä vaadittavien taitojen arvioinnissa alan tutkijoiden kehittämiä arviointimenetelmiä. Ne soveltuvat laajasti erilaisille asiakasryhmille työhyvinvoinnin edistämisen, osa-työkykyisen tukemisen ja työhön paluun yhteydessä.

Lue lisää →

Epätasapaino päiväittäisten toimintojen välillä on stressiin liittyvien sairauksien riskitekijä →

Stressiin liittyvien sairauksien yhteydessä havaitaan usein toiminnallista epätasapainoa eli epäsuhtaisuutta päivittäin toistuvien toimintojen välillä. Pyrkimällä toiminnalliseen tasapainoon voidaan ehkäistä stressiä sekä stressiin liittyviä sairauksia ja sairauslomia.

Lue lisää →

Toimintaterapian avulla voidaan mahdollistaa työhön paluu →

Toimintaterapia on vaikuttavaksi todettua työkykyä ja työhön paluuta tukevaa kuntoutusta. Se mahdollistaa osallistumisen jokapäiväisiin toimintoihin, joihin sisältyy olennaisena osana kyky ja mahdollisuus tehdä työtä.

Lue lisää →

Toimintaterapia tarjoaa monipuoliset menetelmät mielenterveyskuntoutujien työllistymiseen →

Mielenterveyskuntoutujien työllistymistä edistävät toimintaterapian interventiot ovat vaikuttavia. Erityisesti tuetun työllistymisen vaikuttavuudesta on vahvaa näyttöä.

Lue lisää →

Toimintaterapeutti asiakkaan työkyvyn asiantuntijana →

Toimintaterapeutin työn lähtökohta on asiakkaan työn merkityksellisyyden arviointi ja toimintaterapian tavoitteena toiminnallinen tasapaino.

Lue lisää →